Kohdista kesäpäivän energia nauttimiseen

Kesä tuli viimein Suomeen. Vaikka Lapissa on huhujen mukaan avattu vielä laskettelurinteitä, on suurimmassa osassa maata nyt lämmin. Sään kanssa nöyriksi oppineina, osaamme nauttia vienostakin lämpimästä kesätuulesta, vaikka helleasteita ei vielä tavoiteltaisikaan. Onhan tätä nyt odotettu! Tärkeimmät festari-ja kesäteatteriliput on varattu heti loppiaisen jälkeen, ensimmäiset grillit kaivettu esiin nurmikon pilkottaessa lumen alta,  ja kesävaatteet on tilattu maaliskuussa postiluukusta löytyneistä vaatekatalogeista. Vaikka nautimme neljästä vuodenajastamme, on tuleva kesä aina mielessä.

Hellepäivistäkin uskallamme unelmoida: ostamme apteekista ennakkoon SPF 50-kertoimen aurinkorasvaa ja tyhjennämme markettien hyllyt puhallettavista uima-altaista sekä piknik-alustoista. Kun lämpömittari näyttää yli 20+ astetta, on koko kansa vaihtanut kesäisiin shortseihin, hameisiin, pikee-paitoihin ja sandaaleihin. Ja näin kuuluu ollakin, sillä kesästä on nautittava silloin kun sitä on tarjolla.

Ilmatieteenlaitos on pitänyt tilastoa keskimääräisistä hellepäivistä Suomessa. Jos statistiikkaan on luottamista, kesän 2017 pitäisi olla nyt varsin lämmin, sillä tilastot ovat meille nyt suotuisia. Koko maan hellepäiviä vuodesta 1960 alkaen on ollut n. 30-40 kpl tietämillä. Viime kesä oli keskimääräinen 35 hellepäivällään, mutta 2015 saatiin nauttia vaivaisesta 19 takuulämpimästä päivästä. Yli 40:n, 50:n ja jopa yli 60:n hellepäivän rajapyykit on ylitetty niin monena vuonna,  että lämmön olisi syytä sulattaa kunnolla vieläkin hyisestä toukokuusta kananlihalla olleet suomalaiset. Tähän väliin myönnetääköön, että vuosina 2013 ja 2014, saimme nauttia peräkkäisinä kesinä yli 50 hellepäivästä, mutta niistä nyt on jo aikaa.

Lopputuloksena todettakoon, että kesä on Goretexin, heijastinliivien, liukastumisesteiden, routavaurioiden ja hiekoitussepelin maassa poikkeuksellista aikaa. Saamme nauttia valosta ja lämmöstä nyt luvan kanssa. Onko tänään jotain kotityötä, jonka voisit jättää odottamaan sateista tai edes hiukan kylmempää päivää?  Unohda parhailla kesäkeleillä kaappien siivoukset tai lasten pieneksi menneiden vaatteiden lajittelu. Etsi oma paikkasi aurinkoenergian alta: syö lounas ulkona, lue hyvää kirjaa, grillaa, nauti raparperipiirakkaa tai pistä silmät hetkeksi kiinni. Me olemme odottaneet kesää, mutta yhtä lailla kesä on odottanut meitä.

Jos raparperipiirakka kuulosti ensi alkuun hyvältä tavalta nautiskella sesongista, klikkaa tästä takuuherkulliseen reseptiin. Hämeenkyrön Maisemakahvilan legendaarisen reseptin tarjoaa Kotiliesi.

 

Eeva Salminen

eeva.salminen@energia247.fi

 

Lähteet:

Helletilastot – Ilmatieteenlaitos

Maisemakahvilan raparperipiirakka

 

WWF: Green Office säästää rahaa ja luontoa

 

Tuntuvatko maanantait harmailta? Entä kuinka usein paikallaan junnaavassa palaverissa nähdään punaista? Astu rohkeasti vihreisiin saappaisiin ja ryhdy oman työpaikkasi Green Office-vastaavaksi! Ympäristöystävällisten tavoitteiden myötä yritys säästää rahaa ja luontoa – yhteisten tavoitteiden myötä yhteishenkikin saattaa parantua.

”Ai mikä Green office?”

WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä kaiken kokoisille toimistoille. Sen avulla työpaikka voi pienentää ekologista jalanjälkeään sekä vähentää hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä. WWF Suomi käynnisti Green Office -ohjelman vuonna 2002. Suomen Green Office -verkostossa on mukana 403 toimistoa 150 eri organisaatiosta. Niissä työskentelee yhteensä noin 57 500 työntekijää.

Saavutetut tulokset ovat lupaavia ja kannustavat muitakin mukaan: Suomen WWF Green Office-toimistot vähensivät 4 440 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Paperia toimistoissa säästettiin vuoden aikana yli puolen kilometrin korkuinen pino eli lähes kuusi miljoonaa arkkia. Myös jätemäärät kääntyivät laskuun. Eniten vähenivät sähkönkulutuksesta ja käytetyistä lentoliikennepalveluista aiheutuneet päästöt.

 

 

”Miksi meidän kannattaisi lähteä mukaan Green Office-toimintaan?”

Green Office-yhteistyö hyödyttää niin ympäristöä, tulevia sukupolvia, yrityksen taloudenhallintaa-sekä tuloksia:

  1. Yritys hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä toimistonsa päästöjä.
  2. Yritys säästää rahaa pienentämällä esimerkiksi sähkön- ja paperinkulutusta työpaikan arjessa.
  3. Yritys saa käyttöönsä valmiit työkalut, jotka auttavat ympäristöjärjestelmän toteuttamisessa.
  4. Yritys saa nopeasti aikaan mitattavia tuloksia.
  5. Yhteinen tavoite sitouttaa ympäristötyöhön ja luo yhteishenkeä.
  6. Green Office auttaa viestimään organisaation arvoista.
  7. Yritys saa käyttöönsä Green Office -merkin.

”Onko siellä ketään tuttua?”

Toiminnassa on mukana jo 150 organisaatiota. Klikkaa TÄÄLTÄ ja katso Green Office-merkin saaneet toimistot.

 

”Hei tämä voisi sopia myös meille! Mistä aloitetaan?”

Jätä yhteystietosi WWF:n sivuille tai ota yhteyttä Green Office -päällikkö Helka Julkuselle: helka.julkunen@wwf.fi tai 040 531 0555.

Paras motivaatio ilmastotekoihin on puhtaampi ympäristö ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvoinnin eteen tehdyt ratkaisut. On kuitenkin kannustavaa huomata, että vihreitä valintoja tekemällä saa myös hyötyä yrityksen kassaan. Esimerkiksi sähköä ja paperia säästämällä yrityksen kiinteät kulut laskevat ja varoja jää kohdistettavaksi muuhun toimintaan.

 

Eeva Salminen

eeva.salminen@energia247.fi

 

Lähteet:

Energiauutiset

Suomen WWF

 

 

 

Suomi upeasti toisena EU:n energiatalkoissa

 

Hopea ei ole häpeä. Etenkin kun on kyse EU:n jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksista kokonaisenergian loppukulutuksessa. Eurostatin tuore tilasto käsittää uusiutuvien osuuksia EU:n energiapaletissa  vuoden 2015 lopussa. Suomi on kaikista jäsenmaista hienosti toisena 39,3 prosentin osuudellaan. Ykkönen ei liene monellekaan yllätys: Rakas länsinaapurimme Ruotsi pitää komeasti ykköspaikkaa jopa 53,9 prosentin uusiutuvan energian käyttöosuudella. Pohjoismaat eivät kuitenkaan suvereenisti hallitse vihreän energian palkintokoroketta: Pronssille ylsi Latvia (37,6 %), jonka jälkeen tulevat Itävalta (33,0 %) ja vasta tämän jälkeen Tanska (30,8 %).

Vuonna 2015 EU:n koko energiapaletista 17 % oli uusiutuvaa energiaa. Kaikkiaan yksitoista jäsenmaata on jo saavuttanut 2020 tavoitteensa: edistystä on siis tapahtunut etenkin Bulgariassa, Italiassa, Kroatiassa, Liettuassa, Romaniassa, Ruotsissa, Suomessa, Tsekissä, Unkarissa ja Virossa. Vihreän energian osuus kasvoi kuitenkin vain 22 jäsenmaassa, joka tarkoittaa, että kuudessa maassa se ei kasvanut vuonna 2015. Asteikon häntäpäässä pienimpiä uusiutuvan energian osuuksia pitelevät varakas Luxemburg sekä Välimeren pikkuinen Malta, joilla kummallakin on uusiutuvaa energiaa vain 5 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Näiden kahden edellä hieman suuremmilla osuuksilla ovat Alankomaat (5,8 %), Belgia (7,9 %) ja Britannia (8,2 %). Energiauutisten mukaan EU:n jäsenmaiden vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteissa oli otettu huomioon kunkin maan lähtötaso, uusiutuvan energian potentiaali sekä taloudellinen suorituskyky.

Kun kyseessä on 2015 vuoden tilastot ja vuosi 2017 on saatu jo reippaasti käyntiin, on syytä olla toiveikas tulosten parantumisesta tästä eteenpäin. Uusiutuvaa energiaa on tarjolla runsaasti, eri vaihtoehtoja ja helposti muutaman klikkauksen päässä. Kuluttajan kannalta huomioitavaa on, että satsaus puhtaampaan huomiseen on mahdollista tehdä myös edullisesti. Tulevaisuuden tilastot näyttävät, saammeko näissä kisoissa Ruotsin kiinni vai tyydymmekö kirimään edes hieman välimatkaa. Kahden ensimmäisen kiriessä, tärkeintä on kuitenkin saada kaikki EU:n jäsenvaltiot talkoisiin mukaan.

Lähde: Energiauutiset

 

Eeva Salminen

eeva.salminen@energia247.fi

 

 

Jakeluverkkoyhtiöiden 115 miljoonan ylijäämä säänkestävään jakeluun

Energiauutiset: ”50 000 kilometriä uutta maakaapeliverkkoa vuoteen 2028 mennessä”

 

Suomessa ollaan totuttu olemaan sään armoilla. Puutarhakalusteet, leikkipuistot, teltat, ulkoiluvaatteet ja pikkuhiljaa myös elektroniikka alkavat olla sitä tasoa, että olemme valmiustilassa, vaikka räntäsäde iskisi keskelle juhannusta. Sähköttömyyteen sen sijaan emme todennäköisesti enää tule tottumaan – ainakaan taajaman sisäpuolella – eikä tulevaisuudessa tarvitsekaan. Jakeluverkkoyhtiöiden tavoitteena on korvata ilmajohtoverkot säänkestävällä maakaapeliverkolla kokonaisuudessaan vuoteen 2028 mennessä. Noin kymmenen vuoden päästä viime vuosien kuuluisat Seija-, Valio- ja Tapani-myrskyt eivät siis tarkoita automaattisesti hämärää kynttiläillallista, jolla tarjotaan sulamaan päässyttä pakastimen satoa.

Mittava operaatio vaatii myös mittavan budjetin. Suomalaista sähköverkkotoimintaa valvova Energiavirasto on juuri tarkastanut kaikkien kotimaisten sähköverkkoyhtiöiden taloustilanteen, jossa ilmeni yhteensä 115 miljoonan euron ylituotto. Voitto otetaan toki huomioon, kun yhtiöt päättävät seuraavalla valvontajaksolla sähkön siirtohinnoista. Iso osa summasta menee kuitenkin luonnollisesti maakaapeliverkon rakentamiseen – etenkin haja-asutusalueilla.

”Suomessa on noin 3,5 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa, joista 2,6 miljoonaa käyttöpaikkaa on tällä hetkellä lain edellyttämien toimitusvarmuusvaatimusten mukaisia. Käyttöpaikoista yli 2,5 miljoonaa sijaitsee asemakaava-alueilla — kaupungeissa tai taajamissa. Näistä yli 85 prosenttia on jo nyt toimitusvarmuusvaatimusten mukaisia. Kaava-alueiden ulkopuolella, eli maaseudulla ja haja-asutusalueilla, tilanne ei ole yhtä hyvä.”, uutisoi Energiauutiset.

Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo huomauttaa myös, että haja-asutusalueilla ilmajohtoverkkoja on vielä melko paljon metsissä, joista ne pitäisi saada maanteiden varsille tai ne pitäisi vaihtaa maakaapeleihin. Suunniteltu 14 vuoden aikataulutavoite on hurja projektille, joka Saajon mukaan veisi normaalisti 30-40 vuotta.

eeva.salminen@energia247.fi

Lähde: www.energiauutiset.fi

Energian ja samppanjan kulutus kasvanut – talous nousuun?

Kumpi on vaikeampaa: Ennustaa säätä vai talouden näkymiä? Modernissa yhteiskunnassa niin keleillä kuin suhdanteillakin on huippuunsa viritetyt seurantajärjestelmät ja ammattilaiset, joista parhaimpien ei tarvitse murehtia työllistymistään kun osaaminen on kerran osoitettu. Silti 100 % ennustettavuus on mahdotonta. Siinä missä ilmojen herra arpoo mielivaltaisesti raekuurojen, sumun ja helteen välillä kokeinemmankin metereologin harmiksi, ei ekonomillakaan ole sen helpompaa pienestäkin uutisankasta heilahtelevien kurssien kanssa.

 

Siirretäänkö sittenkin vielä sitä rantapäivää?

 

Kansaa viihdyttävät, muihin kuin perinteisiin seurantoihin perustuvat ennustusmenetelmät pääsevät myös säännöllisesti lööppeihin. Sammakko-säämies oli aikanaan tuttu näky lehtien palstoilla ja talouttakin saatetaan ennustaa samppanjaindeksiä käyttäen. Jopa Nordean pääekonomisti Pasi Sorjonen on viitannut Alkon myyntitilastoihin – ja miettinyt mikä taloudenala oikein on nousussa kuohuviinilukemien virratessa.

 

Kansanmetereologin pieni apulainen

 

Yksi hyvä tapa tarkastella markkinanäkymiä on seurata energiankulutusta – etenkin teollisuudessa. Tilauskirjojen täyttyessä energiaa tarvitaan luonnollisesti enemmän. Kotitalouksissa piikit voivat sen sijaan viitata myös kylmään talveen eikä vain taloudellisesti hyvään mahdollisuuteen käyttää paljon sähköä. Nykyisestä tilanteesta päätellen Suomella näyttää menevän paremmin kuin aikaisemmin, sillä sähkön kulutus kääntyi loivaan nousuun vuonna 2016. ”Vuonna 2016 sähkön käyttö kasvoi Suomessa 3,1 prosenttia. Kasvusta 1,6 prosenttia aiheutui teollisuustoiminnan piristymisestä ja loput 1,4 prosenttia meni kotitalouksien piikkiin.”, kertoo Energiauutisten artikkeli.

Kuohuvaan indikaattoriin luottaville kerrottakoon, että vuonna 2016 myös samppanjan myynti nousi 8,6 %.  Talouden ennusmerkit povaavat siis hyvää, mutta toteuma antaa vielä odottaa itseään – ja niin myös kesän 2017 keliennusteet. Kiinnostuneet voivat seurata vanhan kansan tavoilla tehtyjä sääennusteita Isonkyrön sääprofeetta Juhani Luoman Facebook-sivuilta.

 

Eeva Salminen

eeva.salminen@energia247.fi

Lähteet: Talouselämä, Energiauutiset, Alko

 

 

 

Valosta energiaa: Kuinka nopeasti päivä pitenee tammikuussa?

stocksnap_4944ib2nd2

 

Vuoden pimein ajanjakso on takanapäin, mutta kirkasvalolampuista hyötyvien ei vielä kannata pakata hämärien aamujen apuja varastoon. Päivä pitenee hiljakseen, ensin n. viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä.

Ohessa tietoa auringon noususta ja laskusta Suomessa tammikuussa 2017:

Helsinki

  • 1.1.17 nousu 9:24, lasku 15:24
  • 15.1.17 nousu 9:09, lasku 15:01
  • 31.1.17 nousu 8:37, lasku 16:31

Tampere

  • 1.1.17 nousu 9:42, lasku 15:15
  • 15.1.17 nousu 9:25, lasku 15:45
  • 31.1.17 nousu 8:50, lasku 16:28

Oulu

  • 1.1.17 nousu 10:25, lasku 14:19
  • 15.1.17 nousu 9:56, lasku 15:00
  • 31.1.17 nousu 9:09, lasku 15:56

Rovaniemi

  • 1.1.17 nousu 10:58, lasku 13:44
  • 15.1.17 nousu 10:18, lasku 14:36
  • 31.1.17 nousu 9:21, lasku 15:41

 

Enemmän valoa kaipaavien kannattaa muistaa, että pitkän pimeän vuodenajan Suomessa on lukuisia valotapahtumia. Tampereella kuuluisin tapahtuma on Valoviikot, jotka kirkastavat kaupungin keskellä pimeintä syksyä ja jatkuvat maaliskuun puoliväliin asti: 29.10.2016 – 12.3.2017. Lue Valoviikkojen tapahtumista: www.valoviikot.fi.

Helsingissä juuri päättynyt Lux Festivaali järjestettiin yhdeksättä kertaa torstaista maanantaihin 5.-9.1.2017. Lux Helsinki valaisi historialliset arvorakennukset ja hämärät sisäpihat vieden festivaalikävijät idyllisen Kruununhaan kortteleihin. Käy ihailemassa gallerian kuvia täältä.

Myös Jyväskylä on panostanut kaupungin valaistukseen. Paikkakunta on julistautunut Valon kaupungiksi sekä Suomen parhaaksi taajaamavalaistuksen oivaltajaksi. Kaupungissa on pidetty useita tapahtumia valon kunniaksi, jonka lisäksi kaupunki juhlistaa perinteisesti Valon päivää 3.2. erilaisilla tempauksilla. Tutustu Valon kaupunki-teemaan tarkemmin.

eeva.salminen@energia247.fi

 

Lähteet:

Ilmatieteenlaitos

Tampereen Valoviikot

Lux Helsinki

Jyväskylä, Valonkaupunki

 

Energiaystävällisen joulun muistilista

energia247_blogi

Muista lohkolämmitys! Tai kulje joululiikenteessä suosiolla julkisilla

 

Pieni joulustressi on normaalia, mutta mikäli omat ja jouluvalojen patterit alkavat olla aivan finaalissa, kannatta viimeistään nyt aloittaa energiaystävällisempi jouluviikko. Lue alta vinkit, miten virtaa riittää pidemmäksi aikaa niin itselle kuin ympäristöllekin:

 

  1. Nyt on oikea aika rentoutua hämärässä, esimerkiksi kynttilän valossa ja samalla himmentää mahdollisesti ympärillä häiritsevä sotku. Käytä valoja vain siinä huoneessa, missä pääsääntöisesti olette. Muista energiatehokkaat LED-tai energiansäästölamput, jotka ovat myös valmiina monissa jouluvalosarjoissa
  2. Hanki aineettomia lahjoja. Esimerkiksi hieronta-, kulttuuri-, tai ravintolalahjakortti tuo saajalleen energiaa myös joulun jälkeen.
  3. Hyödynnä jälkilämpö! Kuumaksi lämmitetyn uunin jälkilämmöllä haudutat vaikka riisipuuron.
  4. Saunokaa silloin kun sauna on lämmitetty, jotta kiuas porota yksinään turhaan kuluttaen energiaa.
  5. Vie lahjapaperit-ja narut energiajätteeseen, jos sille löytyy oma keräyspiste alueellasi, muutoin oikea osoite on sekajäte. Energiaystävällisintä on kierrättää hyväkuntoiset ja siistit lahjakääreet-ja pussit ensi vuotta varten.
  6. Tänä vuonna voit kierrättämisen sijaan lahjoittaa kinkunrasvan hyväntekeväisyyteen! Kinkkujen paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa jouludieseliä, jonka voimin hyväntekijät pääsevät liikkumaan ympäri Suomea. Lue lisää: www.kinkkutemppu.fi, josta löydät myös eri paikkakuntien keräyspisteet. Jos et osallistu kampanjaan, voit kierrättää rasvan jähmettyneenä biojätteeseen. Joka tapauksessa, rasvaa ei tule ikinä kaataa viemäriin tukkeutumisvaaran takia eikä antaa eläinravinnoksi suuren suolapitoisuuden vuoksi.
  7. Auton esilämmitys kannattaa! Lohkolämmitin pienentää auton polttoaineen kulutusta 0,2 – 0,3 l jokaisella käynnistyskerralla ja vähentää pakokaasupäästöjä jopa puolella kylmäkäynnistykseen verrattuna. Katso sopiva lämmitysaika kelin mukaan, sopiva aika on 0,5 – 3 h.
  8. Suosi joululiikenteessä julkisia välineitä jos mahdollista, niin säästät hermojasi ja voit käyttää matka-ajan rennommin. Lyhyet matkat kannattaa reippailla kävellen, ulkoilun jälkeen jouluruuatkin maistuvat paremmin.
  9. Säästä ja kerää energiaa omaa energiaasi: Karsi kaikki tarpeeton ja pyri löytämään hetki rentoutumiselle. Jos olet järjestelyvastuussa, nyt jouluviikon alussa on vielä hyvä hetki delegoida hommia tasaisesti kaikille, jotka ovat tulossa viettämään joulua saman pöydän ääreen.

 

Hyvää energiaa jouluviikkoon!

eeva.salminen@energia247.fi

 

Miksi investoida muutama minuutti sähkönkilpailutukseen?

energia247_blogi121216

 

Energiankulutus on näin talvikuukausina ajankohtaisimmillaan. Kilowattien liikkuessa vilkkaasti erityisesti sähkölämmitteisissä talouksissa, ei ole aivan sama minkä hintaista sähköä verkossa kulkee. Kuluttajan kannalta sähkömarkkinoilla on kiitettävästi vaihtoehtoja, mutta silti liian monet kokevat sähkösopimuksen kilpailutuksen vaivalloisena. Kilpailutus on mahdollisesti joskus ollut aikaa vievää, mutta tällä hetkellä eri sähköyhtiöiden hinnat ovat helposti löydettävissä ja vertailtavissa, joten panostus kannattaa. Mikäli et itse halua käydä poimimassa sähkönhintoja eri yhtiöiltä, on kilpailutukseen olemassa useita työkaluja ja sähkönkilpailutukseen erikoistuneita sivustoja.

 

4 syytä kilpailuttaa sähkö

 

RAHANSÄÄSTÖ

Faktat ovat faktoja: Joillakin yhtiöillä sähkö on kalliimpaa, joillakin halvempaa. Edullisempaan vaihtoehtoon vaihtaminen voi tuoda kotitalouden vuosittaiseen kassaan jopa satasien säästöt. Kilpailutuksella säästetyistä rahoista saa mukavan potin, vaikkapa pesämunaksi matkakassaan.

 

OMIEN ARVOJEN MUKAISTA KULUTUSTA

Sähkösopimuksellaan voi vaikuttaa merkittävästi siihen, tuotetanko energiaa uusiutuvilla vai uusiutumattomilla lähteillä. Vihreä energia tulee töpselistä yhtä luotettavasti kuin uusiutumatonkin, mutta on samalla sijoitus tulevien jälkipolvien puhtaampaan ympäristöön.

 

KULUTTAJAN MARKKINAT

Kun kuluttajat kilpailuttavat sopimuksiaan ahkerasti ja vaativat markkinoille lisää vaihtoehtoja, pyrkivät keskenään kilpailevat yhtiöt tuomaan asiakkaan rahoille entistä enemmän vastinetta.

 

HELPPOUS

Sähkönkilpailutus-ja vaihtaminen on helppoa. Kuka tahansa voi vaihtaa oman sähkösopimuksensa ilman perusteluja muutamassa minuutissa. Ainoa ilmaan jäävä kysymys onkin: Miksi en kilpailuttanut aiemmin?

 

Vertaa nykyistä sähkölaskuasi Energia247:n hintoihin täältä:

 

eeva.salminen@energia247f.

 

Mikä Black Friday?

 

Kansainvälisesti merkittävä ostospäivä, Black Friday on tänä vuonna marraskuun 25. päivä eli ensi perjantaina. Lehtien ja eri sosiaalisten medioiden seuraajat eivät ole voineet välttyä termiltä edes täällä kaukana pohjoisessa, sillä ”musta perjantai” on vilkkunut mainonnassa jo pari viikkoa.

Mistä ilmiössä on sitten kyse? Kuten kaikki muukin suuri, myös Black Friday on kotoisin Yhdysvalloista. Se on Kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai. Lyhyesti tiivistettynä, Kiitospäivä on vietetty, ja kansalaiset suuntaavat mielenkiintonsa jouluun ja jouluostoksiin. Atlantin toisella puolella Black Friday on kaupoille vuoden suurin yksittäinen ostospäivä ja monesti päivään on keskitetty paljon tarjouksia. Vuosittain amerikkalaiset kuluttavat päivän aikana kymmeniä miljardeja dollareita.

Varsinainen nimitys ”Black Friday” on lähtöisin Philadelphiasta. Tuolloin kiitospäivän jälkeistä päivää alettiin kutsua mustaksi johtuen vilkkaasta liikenteestä, joka työllisti virkavaltaa. Myöhemmin termi levisi ympäri maata ja sen merkitys yhdistettiin kirjanpidossa käytettäviin väreihin. Alkuvuosi on useille kaupoille vielä tappiollista (punaisen puolella), mutta Black Fridaysta eteenpäin tehdään voittoa – eli mustalla printillä kirjattavaa tulosta.

On mielenkiintoista nähdä kuinka Black Friday juurtuu Suomen markkinoille. Mainonnassa päivä on jo nyt merkittävä, mutta kuluttajat päättävät kuinka ilmiö realisoituu. Suomessa kun suurin jouluostospäivä sijoittuu perinteisesti veronpalautusten tuntumaan, mikä on tänä vuonna 29.11. – vain muutama päivä Mustan Perjantain jälkeen.

Sähkömarkkinoiden näkökulmasta tarjouksia ei kannata bongata vain Black Fridayn aikaan vaan ympäri vuoden. Hintatietoiset kilpailuttavat kiinteät kulunsa ja nauttivatkin nyt jo markkinoiden pienimmistä sähkölaskuista. Rahaa voi säästyä vuodessa jopa useampia satasia – mukava potti, kohdistettavaksi esimerkiksi jouluostoksiin.

Black Fridayn aikaan suurimmat tarjoukset tulevat todennäköisesti olemaan verkkokaupoissa. Mikäli perjantaissasi saa olla muitakin sävyjä kuin mustaa, nappaa vihreä ja halpa sähkösopimus täältä .

 

eeva.salminen@energia247.fi

 

Black Friday tietolähde: Wikipedia

 

 

 

 

Uunipuuroa ja lämpimiä villasia- ekologinen hyödyntää jälkilämmön

20161109_161509_resized

 

Talvi on täällä taas ja lumen pyryttäessä se tarkoittaa usein ainakin pintamärkiä tumppuja, pipoja ja talvisaappaita. Monessa perheessä varusteet päätyvätkin kuivumaan pesuhuoneen lattialämmityksen päälle, mutta myös lämmitetty takka tai leivinuuni toimii hyvänä ja ekologisena kuivurina.

Energiatehokkaiden talouksien kannattaa muistaa myös sähköuunien jälkilämpö pitkän hauduttamisen tai leipomispäivän ohessa. Uunipuuro on helppo ja nopea sekoittaa odottamaan vuoroaan, esim. viimeisen pullapellilisen valmistuttua. Erityisesti karjalanpiirakoiden tai pitsan paistamisen jälkeen uunin lämpötila on erittäin korkea (jopa 275 – 300 c) , joten olisi sääli jättää energiaa harakoille.

Ohessa muutama helppo uunipuuroresepti kokeiltavaksi:

 

Uuniriisipuuro, 4 annosta

1 l maitoa
2 dl  puuroriisiä
1 tl suolaa
voiteluun nokare voita tai margariinia

Voitele n. 2-litrainen uunivuoka. Mittaa ainekset vuokaan. Kypsennä puuroa väh. 175 asteiseksi lämmitetyssä uunissa n. 1,5 tuntia. (huom. jälkilämpöä käytettäessä uuni saa olla alussa kuumempikin) Sekoita puuroa muutaman kerran kypsennyksen aikana. Anna puuron vetäytyä hieman ennen tarjoilua.

Resepti: Kotivinkki

 

Omenainen kaurauunipuuro, 4 annosta

4 dl kaurahiutaleita
2 omenaa raasteena
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 l vettä
(½ tl suolaa)
Laita puolet kaurahiutaleista voideltuun uuninkestävään vuokaan. Lisää päälle omenaraaste, hunaja ja loput kaurahiutaleet. Kaada päälle vesi ja mausta halutessasi suolalla.Kypsennä puuroa vähintään 175-asteiseksi lämmitetyssä uunissa noin tunti. Tarjoa valmis puuro maidon, kanelin ja sokerin kanssa.

 

Porkkana-puolukkapuuro uunissa
4 annosta

2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 dl porkkanaa raasteena
1 dl puolukoita
¼ dl sokeria
2 tl kanelia
½ tl suolaa
6 dl maitoa

Mittaa ohrasuurimot, porkkanaraaste ja puolukat voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle sokeri, kaneli ja suola. Lisää maito ja sekoita. Kypsennä puuroa 200 asteiseksi lämmitetyssä uunissa noin tunti. Anna puuron vetäytyä 10–15 minuuttia uunista oton jälkeen.

Reseptit: Leipätiedotus
Ohrauunipuuro
6 annosta

2 dl kokonaisia ohrasuurimoita
1,5 l maitoa
0,75 tl suolaa
1–2 rkl juoksevaa hunajaa
Lisäksi: 1 l puutarhamarjoja (herukoita, pensasmustikoita, mansikoita, vadelmia…) tuoreena tai pakastimesta

Mittaa aineet voideltuun uunivuokaan. Laita puuro illalla 100-asteiseen uuniin. Anna puuron hautua yön ajan (noin 11 tuntia). Tarjoa marjojen kanssa.

Alkuperäinen resepti: Kotimaiset Kasvikset

 

Marjainen uunipuuro
6 annosta

½ l (höyry)mehua (punaherukkaa tai puolukkaa)
½ l vettä
1–2 omenaa
n. 3 ½ dl kokonaisia kaurasuurimoita
ripaus suolaa
pala kokonaista kanelia
n.1 ½ dl sokeria jos mehu on sokeritonta

Kaada uunivuokaan mehu ja vesi. Lisää kokonaiset kaurasuurimot ja ripaus suolaa. Raasta joukkoon omenat. Laita sekaan kanelipala. Hauduta puuroa uunissa 100 asteessa 5–6 tuntia. Puuro sopii hyvin valmistettavaksi uunin jälkilämmössä yön yli. (Illalla uunin lämpö on 100–150 astetta, aamulla 50–70 astetta).

Alkuperäinen resepti: Martat

 

Eeva Salminen / eeva.salminen@energia247.fi