Tykkylumi sähköverkoston ja metsienomistajien harmina

Lähes veistokselliset tykkylumipuut aiheuttavat ihastuneita huokauksia Lapin tuntureilla liikkuvien silmissä. Mikä onkaan kauniimpaa kuin paksun lumen alla talviunta nukkuva puusto, juuri alkanutta sinistä hetkeä vasten? Eräs italialainen matkailija kuvasi Pohjois-Suomen matkaansa yhdellä sanalla: ”Narnia!”

Kynttilänvaloa ja aggregaatteja

Tämän päivän uutiset kertovat kauniin tykkylumen aiheuttaman nurjan puolen: Monta päivää ilman sähköä sinnitelleitä talouksia on Kainuussa vielä noin 2500 ja Suomussalmella reilut tuhat. Monissa perheissä on turvauduttu puulämmitykseen, kynttilöihin ja aggregaatteihin, jotta tupa on saatu pidettyä lämpimänä ja pakastimet kylminä. Tilanne on ollut todennäköisesti tiukin maatiloille, joissa eläimet tarvitsevat lämpöä ja juoksevaa vettä.

Sähkönjakelua hankaloittavat sääilmiöt kiihdyttävät kyseenalaistavaa keskustelua vielä olemassa olevista ilmajohdoista. Aihe on nostettu visusti pöydälle jo vuosia sitten ja säävarman sähköverkon rakentaminen on käynnissä oleva projekti. Ihan hetkeen ei kaikilla alueilla voida vielä huokaista helpotuksesta, sillä koko maan kattava maakaapelointi / ilmajohtojen siirtäminen turvallisimmille alueille kestää Suomessa arvioiden mukaan vuoteen 2028 asti. Säävarman verkoston syntymistä edesauttaa sähkömarkkinalaki, joka ohjaa verkkoyhtiöitä rakentamaan verkkoja, jotka eivät pelästy myrskyistä tai painavasta lumitaakasta.

Tykkylumi käy häpeilemättä metsänomistajan lompakolla

Sähkönjakeluongelmien lisäksi tykkylumi aiheuttaa vahinkoja puustolle. Energiauutiset.fi:n tekemässä julkaisussa ”MTK:n Kajaanin toimiston kenttäpäällikkö Heikki Rahko arvioi, että pelkästään Ylä-Kainuun metsissä on tuhansien, ellei kymmenientuhansien kuutiometrien edestä tykkylumen vuoksi silpoutunutta puuta”. Suurimmat tuhot keskittyivät Rahkon mukaan Ylä-Kainuun vaara-alueille, mutta hajatuhoja on muuallakin. Rahko muistuttaa, että jos painava tykkylumi on tuhoisaa puille, ei ihmistenkään kannata lähteä samoilemaan sääilmiöstä kärsiviin metsiin, sillä päälle putoava lumilasti voi olla vaarallinen.

Retkeilijän hyvä pitää tykkylumimetsään välimatkaa

Vaikka tiettävästi yksikään ihminen ei ole joutunut putoavan tykkylumikuorman surmaamaksi, on varovaisuuteen syytä. Yksittäisetkin puut kannattelevat jopa henkilöauton painoisia kuormia oksillaan. Metsäntutkimuslaitos on punninnut tykkylumen painoja puuta kohti ja tulokset vaihtelivat sadoista kiloista useisiin tuhansiin kiloihin. Keskeisintä painon kertymisessä on maaston korkeus ja puun pituus. Metla.fi:n mukaan pari metriä hangen päälle työntyvien kuusten ja mäntyjen taakka oli 70-210 kiloa. Erään 15 metriä korkean kuusen taakka oli noin 1700 kg ja toisen 10-metrisen 1140 kg. Suurin tutkittu kuusi oli 19 metrin korkuinen ja sen kantama tykkylumi painoi peräti 3197 kiloa.

Mitä tykkylumi on?

Mitä eroa on tavallisella lumikerroksella kuusen oksilla, verrattuna tykkylumeen. Ilmatieteenlaitos kertoo, että ”tykkylumeksi kutsutaan puihin lujasti kiinni tarttunutta lumikertymää, joka on syntynyt lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä.”

Tykyn syntymiseksi vaaditaan

  1. Suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta, yleensä sumua ja sumupilveä, joka ulottuu ylempänä maastossa olevaan puustoon ja
  2. fysikaalinen tarttumismekanismi, joka kiinnittää veden puustoon.

Säänvaraisia ilmiöitä on luonnollisesti mahdoton ehkäistä, mutta tapoja selvitä kelillä kuin kelillä kehitetään jatkuvasti. Säävarmaa sähköverkkoa odotellessa, on ”plan B” varsinkin taajaman ulkopuolella osoitus hyvästä varautumisesta Suomen monipuolisten kelien näyttäessä parasta ja pahintaan.

 

Lähteet

Ilmatieteenlaitos.fi

Metla.fi

Yle.fi

Energiauutiset.fi